Olenkin jo aiemmin kertonut omasta intiaanisokerikokeilustani,ja myös kandi-sokerikokeestaan kertoi eräs volgansieniteeystäväni ja tässä siis muita kokeiluja. Olen kerännyt tähän Michael Roussinin vuonna 1995 tekemistä kokeista tuloksia.
Kaikissa kokeissa käytettiin ohjetta:
3,5 litraa pullotettua vettä (rypälesokerikokeessa käytettiin tislattua vettä)
1 kupillinen eli noin 2 dl annos rypälesokeria, valkoista sokeria tai hunajaa
5 normaalikokoista pussia Lipton’s teetä
lämpötila pidettiin 22 asteessa
Vihreä tee makeutettu rypälesokerilla
viikon käymisen jälkeen pH 3,4 juoma miedon makuista
2 vkon käymisen jälkeen pH 2,9 mieto maku, mutta hieman hapahko
3 vkon käymisen jälkeen pH 2,45 edelleen miedon makuista
Musta tee makeutettu rypälesokerilla
viikon käymisen jälkeen pH 2,6 kevyt maku
2 vkon käymisen jälkeen pH 2,7 maku hapan mutta miellyttävä
3 vkon käymisen jälkeen pH 2,2 suurin sieni, maku kuin hapan siideri
Musta tee makeutettu sokerilla
viikon käymisen jälkeen pH 3,1 sieni ui pystysuorassa
2 vkon käymisen jälkeen pH 2,7 maku hyvä
3 vkon käymisen jälkeen pH 2,65 saattaa olla ketoneita, mutta ei mitattavaksi asti
Vihreä tee makeutettu sokerilla
viikon käymisen jälkeen pH 3,0 sieni voi hyvin
2 vkon käymisen jälkeen pH 2,9 maku kuin hienolla Mosel-viinillä
3 vkon käymisen jälkeen pH 2,5 maku kuin hapan pöytäviini
Musta tee makeutettu ruskealla sokerilla
viikon käymisen jälkeen pH 3,2 sieni vajosi pohjaan, voi hyvin kuitenkin
2 vkon käymisen jälkeen pH 2,9 maku kuin hapan omenasiideri
3 vkon käymisen jälkeen pH 2,7 maku hapan omenasiideri
Musta tee makeutettu hunajalla
viikon käymisen jälkeen pH 2,9 ei mitään erityistä
2 vkon käymisen jälkeen pH 2,85 maku ei kovin hyvä, paksu sakka pohjalla
3 vkon käymisen jälkeen pH 2,65 maku hirveä, runsaasti sakkaa pohjalla
Vihreä tee makeutettu hunajalla
viikon käymisen jälkeen pH 3,0 parempaa kuin musta tee hunajalla
2 vkon käymisen jälkeen pH 2,8 maistuu yhtä pahalta kuin viikko sitten, pohja täynnä sakkaa
3 vkon käymisen jälkeen pH 2,65 maku parantunut, kuin vanilja, pohja paksun sakan peitossa
Musta&vihreä tee makeutettu valkoisella ja ruskealla sokerilla (molempia 50/50)
viikon käymisen jälkeen pH ei tietoa
2 vkon käymisen jälkeen pH 2,9 maku kuin pöytäviinillä
3 vkon käymisen jälkeen pH 2,75 tuoksu ja maku kuin viinietikalla
Täytyy huomioida, että kyseessä oli kotona suoritettu testi ja makuarvioista voidaan olla montaa mieltä, mikä yhden suussa on hapan, on toisen suussa karmivaa ja kolmannesta aivan herkkua. Mutta jos jotain yhteenvetoa testistä tekee – ja huomioi omat intiaanisokerikokeeni; hunaja ja intiaanisokeri saavat aikaiseksi paksun sakan käymisastian pohjalle ja valmiin juoman maku on selkeästi heti hapan, itse havaitsin melassimaisen maun intiaanisokerin kanssa. Siksi suositeltavaa onkin käyttää valkoista sokeria juoman valmistuksessa.
Mutta, jos käymisastian pohjalle muodostunut sakkakerros ei haittaa ja hapan (minun suuni sanoi kitkerä) maku on mieleen, voi toki käyttää makeuttamiseen hunajaa tai intiaanisokeria. Näin talvella kuitenkin suosittelen tuota valkoista sokeria, koska sieni käy vähän hitaalla ja kaikki apu on aivan varmasti tervetullutta.
Itse olen nyt havainnut, että käymisastiaani ei muodostu tänä talvena näköjään aivan kunnollista sientä ollenkaan. Pinnalle muodostuu vain kerros vaahtoa, kuplia. Reunoilla saattaa olla hieman repaleista sienikasvustoa. Kuitenkin kun laitan matalampaan astiaan juomaa valmistumaan, saan ihan kauniita tasaisia vauvoja, juomasta tulee happamampaa kuin tuossa normiastiassani, kolmen litran lasipurkissa. Syytä moiseen käytökseen en tiedä, seuraan tilannetta tietysti.
4.2.2008
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
2 kommenttia:
Minulla olisi siun hyvälle ja erinomaiselle blogillesi kunniamaininta omassa blogissani. =)
Ja nyt ois jonossa jo toinen kunniamaininta...
Päivitetty versio.
Lähetä kommentti